keskiviikko, 18. tammikuu 2017

Kuvakooste talven nautiskelijoista

Pitkästä aikaa ihan vain kuvia meidän pörrökansasta. :) En tiedä, näkyykö Pinjan pieni laihtuminen näissä kuvissa. Sehän on niin pörröinen muutenkin. Madde sen sijaan esittelee suloista massuaan taidokkaasti.

photo 2017-01-13 02.23.16 2_zpsrxyyi2z4.jpg

photo 2017-01-12 09.07.23 2_zpsnfbt4avw.jpg

photo 2017-01-12 02.05.49 2_zpsyzco0x2m.jpg

Madde vasemmalla, Pinja oikealla:

photo 2017-01-12 02.05.46 2_zpshf5dwh9y.jpg

photo 2017-01-12 02.05.43 2_zpsdzqk5kjt.jpg

Aitauksen vieressä Marcel lempilelujensa keskellä:

photo 2017-01-08 04.55.50 2_zpsanhyqgih.jpg 

photo 2017-01-13 02.24.14 2_zpsti0tapjb.jpg

photo 2017-01-07 09.58.18 2_zps3hu32sni.jpg

photo 2017-01-07 09.58.02 1_zpsrno1yxln.jpg

photo 2017-01-07 09.51.33 1_zpspqgrnadq.jpg photo 2017-01-07 09.51.15 1_zpsl21gysdo.jpg

Kuppi nurin. Vaan on se hauska etsiä herkkuja useammasta paikasta. Kinastellakaan ei tarvitse.

photo 2017-01-07 09.50.01 1_zpsxblu39my.jpg

Tässä vielä kuva Marcelista -20 asteen pakkasilla. Harmi helpotti, kun ulos pääsi. :D

photo 2017-01-06 08.55.21 1_zpsjgq0b7oa.jpg

 

maanantai, 16. tammikuu 2017

Hyvä marsuviikko

ylelogo_2012_pos_rgb.jpg

 

Viime viikolla tupsahti Yleltä parikin pientä marsuaiheista julkaisua.

Isompi artikkeli oli tämä:

13-vuotias Teresa ei löytänyt marsuilleen sopivia tarvikkeita, ryhtyi yrittäjäksi – "Läppärirahat on pian koossa"

Pienempi julkaisu Yle Tampereen Facebook-sivuilla:

Näin arvioidaan lemmikkimarsu Emiriä Akaan Viialan jyrsijänäyttelyssä. Arvioijana on Aida Depner Pirkanmaan jyrsijöistä.

 

En tiedä, onko tuosta jälkimmäisestä tulossa isompaa artikkelia. Siltikin aika opettavainen video lemmikkimarsun arviointikriteereistä marsunäyttelyssä. En ole koskaan osallistunut lemmikkinäyttelyihin, joten siksikin video oli kiinnostava. Olisi hienoa, jos se olisi Ylen sivuilla tallessa kauemminkin. Teresan lemmikkikauppaakaan en ollut aiemmin sen kummemmin noteerannut, vaikka Facebook-ilmoituksensa näyttivätkin tutuilta. Olisi kiva, jos suomalainen marsutarvikkeiden nettikauppa laajenisi entisestään. Aikuiselle tuo bisnes ei taitaisi olla vielä riittävän isoa, mutta ajatus kutkuttelee. :) 

torstai, 5. tammikuu 2017

Koira ja pakkanen

Törmäsin eläinlääkäriasemani julkaisemaan artikkeliin:

http://www.evidensia.fi/hoitovinkit/kissat/elainlaakari-nain-suojaat-lemmikkisi-pakkasilla/


Tuossa on monta hyvää vihjettä ainakin koiranomistajille pakkaskelien varalle. Marsuthan pidetään vedottomassa huoneessa sisätiloissa. Pahimmilla pakkasilla koiran lenkit jäävät lähinnä tarpeiden teon ajan kestäviksi pyrähdyksiksi ja sisätiloissa keksitään sitten kaikki aktivoiva puuha. Marcel saattaa näyttää pörröiseltä, mutta sillä ei ole ohuiden haituviensa alla pohjavillaa, joten kylmä tulee helposti. Tassut, korvat ja hännänpää ovat myös yleisesti herkkiä alueita paleltumaan. Oma koirani nostelee tassujaan ja alkaa säntäillä kylmässä. Muita merkkejä voivat olla vaikkapa tärinä ja kyyristely.

Lenkit sujuvat meillä paljon rauhallisemmin töppösten ja takin kanssa. Toki takin pitää olla säähän sopiva, eikä mikä tahansa koriste. Marcel on ainakin ymmärtänyt, että töppösten ja takin kanssa ulkona oleminen ei satu, joten se tulee oikein mielellään eteiseen puettavaksi. Ulkona oleminen on kuitenkin se paras juttu ja varsinkin lumikinoksissa pyöriminen! Toiset koirat voivat vaatia varovaista totuttelua ja paljon herkkuja, ennen kuin suostuvat kulkemaan puettuina. Vaatteita on myös erimallisia ja vain sovittamalla selviää, hiertääkö vaate esimerkiksi jostakin. Silloin koira saattaa vaikuttaa vastahakoiselta pukemaan talvivaatetusta.

Silloin tällöin tulee mainittua keskusteluissa koiran pukeminen ja monesti on tullut vastaan kommenttia, että eihän koirat sellaisesta tykkää. No ei varmasti kaikki tykkääkkään, mutta paleltumat ovat vakava asia. Ihmislapsetkin tykkäävät vielä estottomina taaperoina kulkea ennemmin alasti. Ei se silti aina hyvä idea ole. Jopa ulkokoirilla pitäisi olla mahdollisuus päästä lämpimän kopin suojaan.

Tassukarvoihin jää myös helposti lumipaakkuja. Olen talvella leikellyt pisimpiä tassukarvoja lyhyemmiksi, mutta toki lämmikettä pitää jättää. Lumipaakkuja pitäisi raaputella pois jo ennen sisälle menoa ja monesti on tullutkin tehtyä se virhe, että pikkuisen sulaneita jäisiä palloja koettaa rapsutella vessassa minuuttitolkulla. Ulkona olisi irronnut paljon paremmin. Aivan kuumaan suihkuunkaan ei saa mennä.

Nämä on taas tällaisia modernin maailman keskusteluja. Koiria on entistä enemmän ja yhä useammalla omistajalla on montakin koiraa. Niiden halutaan elävän pitkään ja mahdollisimman terveinä. Lemmikit ovat osa perhettä. Monet vanhat asenteet kaipaavat uudelleentarkastelua ja arkitieto tarkkaa syyniä.

photo 14550083_1305008482893991_5225864988840689664_n_zpszyhbpeml.jpg

Kuvassa Marcel piilossa ilotulitteita. Verhot olivat kiinni ja televisio pauhasi. Parin tunnin ajan vähän pelotti, mutta sitten huomio herpaantui mukavempiin asioihin. Lenkit meni hyvin, mutta laitoin varuiksi koiralle sekä valjaat että kaulapannan. Marsuthan eivät ole raketeista moksiskaan.


sunnuntai, 1. tammikuu 2017

Marsut laihtuu ja koira lihoo

Tottakai aina välillä täytyy palata näihin terveyspulinoihin. Perhoskoirapojuni Marcel kävi 13.12. silmälääkärissä, koska vasen silmä on alikehittynyt ja sen rappeuman astetta täytyy seurata tarkasti. Mitään suurta muutosta edelliseen ei ollut tapahtunut, mutta jotain kuitenkin. Silmätippoja ei tarvitse ottaa käyttöön ennen kuin jotain oiretta ilmaantuu. Tehtiin kuitenkin virallinen ilmoitus Kennelliitolle, joten pian on netissä jokaiselle näkyvissä, että tällainen periytyvä sairaus löytyy sukupuusta. En tosin tiedä miten tosissaan tätä otetaan, koska kaihi on hallitsevan sairauden "sivuoire" eikä sitä sen takia merkitä Kennelliiton ilmoitukseen. Toivon todella, että tämä ilmoitus pysäyttäisi Marcelin sukulaisilla jalostamisen.

Viime perjantaina siivosin marsuaitausta ja huomasin, että Pinja näyttää kovin pikkuiselta. Otin sen syliin ja huomasin heti, että pörröisen turkin alla oli kovin pieni tyttönen. Punnituksessa huomasin, että molemmat marsut olivat laihtuneet. Häpeäkseni täytyy todeta, että kun nykyiset marsut ovat niin nuoria ja perusterveitä, en ole punninnut niitä säännöllisesti. Edelliset punnitukset olivat kesältä Madden saapumisen paikkeilta. Siihen aikaan verrattuna Pinja oli laihtunut 100 grammaa ja Madde 50. Voihan paino vaihdella päivän mittaan muutamia kymmeniä grammoja, mutta varsinkin Pinja tuntui todella laiheliinilta. Tutkin marsun läpi ja kaikki vaikutti muuten hyvältä. Silmät, korvat, hampaat, puhtaus, hengitys, massuäänet... Kaikki kunnossa. Siivosin aitauksen loppuun, jotta näkisin papanoiden ja virtsan laadun helposti. Lisäsin ruokaa aivan kaikkialle ja mahdollisimman helposti saataville. Laitoin pienen lemmikeille tarkoitetun lämmityslaitteen toiseen päähän aitausta. Pari kertaa illan aikana tukiruokin Pinjaa pienin annoksin Critical carea, mikä katosi poskista massuun samantien. 

Muutaman tunnin panikoinnin jälkeen ajattelin, että kun kerta oireita ei näy ja ruoka maistuu, niin annan yön yli aikaa syödä oikein kunnolla ja soitan aamulla eläinlääkäriin. Heräsin lauantaina ja punnitsin marsut uudelleen. Molempien painot olivat nousseet yön aikana. Nyt sunnuntainakin painot ovat pysyneet tuossa samassa, mutta ruokaa kuluu ja kaikki vaikuttaa normaalilta. Ehkäpä siis terve massan kasvu tapahtuu vähän pidemmällä aikavälillä, mutta olen niin onnellinen, ettei kyse taida olla mistään sairaudesta. Olen nyt pitänyt lämmitintä päällä, jos asunnossa olisi vaikka yöllä liian kylmä. Pellettiä on ehkä ollut liian vähän päivisin tarjolla, joten sitäkin nyt lisätään. 

 

13.12.2016 Evidensia Kamppi, Marcel (Millan Mohair), silmäkontrolli

"Marcel tuotiin silmäkontrolliin vasemmassa silmässä aiemmin todettujen synnynnäisten muutosten takia.

Vasemman silmän silmäpaine on jonkin verran oikeaa alhaisempi ja silmä on kaikkiaan oikeaa silmää pienempi. Tähän kehityshäiriöön liittyen vasemman silmän linssin kaihisamentuma on edennyt. Vasen näköhermon pää on oikeaa pienempi, ja molemmissa silmissä on ns. ppm-rihmastoja. Silmänsisäiseen tulehdustilaan viittaavia kliinisiä löydöksiä ei ollut.

Löydöksistä täytettiin virallinen Kennelliiton tutkimuskaavake. Silmäkontrolli on suositeltavaa noin vuoden kuluttua, ellei aiemmin huolia.

Hyvää joulun odotusta!

Leena Ruotsalainen-Ryökkynen, silmätarkastuseläinlääkäri"

 

Käynnin hinnaksi tuli 183,12 euroa ja aikaa meni tippojen kanssa tihrustaessa lähemmäs tunti. LähiTapiolan vakuutus ei tätä käyntiä enää korvaa, koska kyseessä on nyt tällainen jatkuva kontrolloitava ongelma. Vähän tuota pelkäsinkin, mutta minkäs teet. Pitää vain varautua joka vuosi. Ja yleiseen vuositarkastukseen, hammaskiven poistoon ja rokotuksiin... On silti lohdullista, että mitään koiraa häiritseviä oireita ei ole tullut ja että oikean silmän näkö on suhteellisen normaali. Vähän silti suututtaa, etten heti huomannut toisen silmän olevan selkeästi pienempi. Ei edes pentuajan terveystarkistusta tehnyt eläinlääkäri ollut huomannut, että silmät ovat erilaiset. Oli vain merkannut rastin ruutuun, että silmät on. Ihan kaksi kappaletta. Vautsi.

Ensi kerralla toivottavasti taas iloisempia asioita. Mukavaa uutta vuotta kaikille!

 

PS. Niin ja otsikosta vielä, koira on kastraation jälkeen ruvennut kovin pörröiseksi. Eläinlääkäri totesi monesti, että kyllä on pojalla komea talviturkki. En olisi niin varma, että kaikki se muhkeus on vain turkkia. :D

 

tiistai, 27. joulukuu 2016

Pörrökansan joulutunnelmia

Nappasinpa muutaman jouluisan kuvan viikonlopun aikana. Meillä meni jouluvalmistelut aika viime tinkaan muuttohommien, koulutehtävien ja työpäivien takia. Vielä aattona olin aivan varma, ettei meille tulisi joulukoristeita, mutta ehdittiinpä sittenkin sukulointien lopuksi tonkia varastosta vanhat koristeet esille.


Marceliakin vähän kiusasin, kun löysin pienen nallepehmolelun nutun kaapin kätköistä. Marsujakin on tuolla joskus kevyesti pari minuuttia kiusattu.

photo 2016-12-24 06.21.06 2_zps9tvlnr9r.jpg

photo 2016-12-24 06.22.02 2_zps8wjsm2ch.jpg

  

Marcel sai poikaystävältäni joululahjaksi oman pedin! Kaikki edelliset makuualustat on syöty, mutta tuo näyttäisi ainakin vielä säästyneen maisteluilta. Häntä heilui kovasti, kun avattiin tämä Jyskin lasten "vuodesohva"  (39,99€) paketista ja heti piti hypätä kyytiin. Ensimmäinen yö maistui pedissä ihan ilman kannustustakin.

photo 2016-12-24 06.59.01 2_zpsvoahsy6s.jpg    photo 2016-12-24 07.00.12 2_zps6yhbzwgc.jpgphoto 2016-12-24 06.59.14 2_zpsnc66khvf.jpg    photo 2016-12-26 03.35.11 1_zps4vzv7t46.jpg 


Muovinen joulukuusi meni ulkovaloineen meidän lasitetulle parvekkeelle. Harmistukseksi sähköjohto oli sen verran lyhyt, että kuusi on aika kaukana parvekkeen ikkunasta. Vähän valo pilkistää tien toiselle puolelle, mutta ei sitä huomaisi, ellei tietäisi. Marsutkin saivat hieman joulun säihkettä ikkunan läpi. Kuvassa Madde haistelemassa herkutonta kättä. Oli tarkoitus ostaa marsuille joululyhde, mutta tottakai Tokmanni oli mennyt jo kiinni, kun ostarille ehdin... Saivat sitten Cittarista joululahjaksi basilikaa ja himalajan kiven. Ehkä se lyhde ilmestyy sitten uudeksi vuodeksi! Jännä ettei sellaista Cittarista löytynyt, mutta ei kai linturuokinta ole ihan jokapaikassa kaupungissa sallittua? Meidän ostamana se vain olisi mennyt eri tarkoitukseen.

photo 2016-12-25 03.53.27 1_zpssbh47jug.jpg

















Marcelin luona kävi joulupäivänä vielä koirakaverikin. Tällä kertaa ei terrieri aivan fiksoitunut marsuihin ja siksi leikit sujuivatkin paljon mukavemmin. Onneksi oma koirani ei ole marsuista kiinnostunut. Korkeintaan hiljaa seuraa touhuja eikä koskaan edes haukahda vaikka marsut juoksentelisivat tai pitäisivät omaa huutosirkusta.

photo 2016-12-25 06.16.40 1_zpssw0hid6o.jpg
















Kiva oli Youtubesta ja Instagramista seurailla myös ulkomaisten marsuilijoiden joulusisustuksia. Aika paljon oli jouluaiheisia fleecejä häkkien pohjalla, jouluaiheisia kangasmökkejä sekä turvallisen matkan päässä jouluvaloja. Eräs Japanista kotoisin oleva marsuihminen oli laittanut ihan vain paksun tonttulakin marsuaitaukseen ja kyllä sekin toi joulufiilistä tosi hyvin! Kovin moneen suomalaiseen joulusisustukseen en blogeissa tai Facebookissa törmännyt, mutta ehkei me suomalaiset ollakaan lemmikkien kanssa mitään "kausisisustajia". Se on sellaista kivaa pientä lisää, mutta ei pakollista. Sen sijaan jouluisia potretteja näkyi ja harmittaakin, ettei me ehditty sellaiseen mukaan. Facebookin perhoskoiraryhmässäkin oli "joulukalenteri", johon etukäteen päätetty koiranomistaja laittoi tiettynä päivänä jouluisen kuvatervehdyksen.