Eilen illalla siivosin Oskarin mökit ja samalla tuli taas tutustuttua paremmin. On ihanaa huomata, että vaikken ole nyt suurta kesytystyötä tehnytkään, niin Oskar on perusluonteeltaan kovin luottavainen ja pohtii rauhassa aikansa onko lähestyvä käsi antamassa jotain herkkua vai onko se sittenkin vieras ilmestys. Kädestäkin voi syödä suoraan ihan rauhassa.
Varmasti molemmilla oli hauskaa eilen ja palkinnoksi rohkeudesta poju sai vähän spessumpaa herkkua!
Voi kun vielä oppisin tarkentamaan kamerallani. Tai siis.. pitäisi kai alkaa käyttämään niitä silmälaseja.
Kommentit