Apua, mikä herätys!

Kävin aamusella nopsasti laittamassa heinää marsuille, vaihtamassa juomavedet ja lisäämässä pellettiä. Kävin suihkussa ja kuulin iloisia aamutoimiääniä. Tultuani suihkusta mietin, että onpa ne marsut hyvin sulloutuneet mökin perukoille, kun ei meinaa näkyä kumpaakaan ollenkaan, vähän vain Lunan tummaa karvaa.

Sitten katsoin heinäkoriin. Ruskea karvapallo. Miri! Ensimmäinen ajatus oli, että Miri on jumissa, ollut siellä kauan ja minä hölmö vain länttäsin aamulla lisää heinää päälle. Otin päällimmäiset heinät pois, niin että näin Mirin ja katsoin kauhuissani kun en erottanut mitään liikettä. Kun aloin nostamaan Miriä, marsu virkosi samantien, kääntyi ympäri ja pujahti heinäkorin puisten pinnojen välistä alas.

Puuhh. Poikaystävä oli sitä mieltä, että kyllä minä olisin marsun heinäkorissa aamu-unissani nähnyt ja että se oli vain suihkuttelujeni aikaan kiivennyt sinne lepäilemään. Ihan voimissaan Miri näyttää olevan ja liikkuu hyvin. Annoin tomaatinpalasenkin vähän virkistämään. Nyt ilmeisesti molempia pelottaa aamuinen säikähdykseni ja taas kökötetään mökissä. Oivoi. Tällaista tänään tuoreen marsunomistajan arjessa. Vielä olisi aivan pakko ensimmäistä kertaa ruveta imurillakin pelottelemaan. Olen aivan kauhia hirviö varmasti..